Kuvat: Kaisu Nikki Photography
Synnytys alkaa olla jo niin lähellä, että neuvolasta kehoitettiin täyttämään sähköinen synnytyssuunnitelma tiedoksi synnytyssairaalaan. Meidän alueella, eli KOKSiin synnyttämään mennessä täydennetään etukäteen synnytysuunnitelma sähköisesti. Tämä käytäntö oli jo viime kerralla kun suuntasin synnyttämään, esikoisen aikana kirjoitin synnytystoivelistan perinteisesti käsin neuvolakortin väliin, mutta en kokenut sitä kovinkaan hyödylliseksi. Tuntui, ettei hoitohenkilökunta sitä koskaan lukenut. Kuopuksen synnytyksessä toiveeni oli selkeästi luettu ja pyrittiin ottamaan huomioon, ja toivon saman toteutuvan nyt tässä kolmannessa synnytyksessä.
Lue myös: AJATUKSIA SYNNYTYKSESTÄ & POLIKLIININEN SYNNYTYS – KUINKA KÄVI?
Molemmat aiemmat synnytykseni ovat menneet yliajalle, esikoinen syntyi pitkittyneen monen päivän latenssivaiheen ja 27 tunnin synnytyksen päätteeksi 40+4 ja kuopus puolestaan syntyi raskausviikoilla 41+1, ja synnytys kesti kahdeksan tuntia. Molemmat synnytykset käynnistyivät aamuyöllä supistuksilla, ja olivat kokonaisuudessaan kokemuksena ihan onnistuneita. En kummassakaan synnytyksessä saanut repeämiä tai muitakaan komplikaatioita, vauvat olivat optimaalisessa tarjonnassa ja synnytykset etenivät luonnollisesti ilman mitään vauhdituksia. Esikoisen synnytyksessä ponnistusvaihe kesti 23 minuuttia, kuopuksen synnytyksessä supistukset laantuivat kohdunsuun ollessa täysin auki ja supistuksien odottelun vuoksi ponnistusvaihe kesti pitkältä tuntuvat 17 minuuttia, vaikka vauva syntyikin muutamalla supistuksella.
Synnytystoivelista eli synnytyssuunnitelma
Ennen synnytystä voi kirjata ylös omia toiveitaan joko mahdolliseen synnytyssairaalan sähköiseen järjestelmään, tai tarvittaessa ihan perinteisesti vaikka paperille. Tämä voi auttaa hahmottamaan omia ajatuksia ja toiveita lähestyvästä synnytyksestä. Etukäteen kannattaa pohtia esimerkiksi erilaisia kivunlievitysmenetelmiä sekä toiveita niiden suhteen.
Kivunlievitys
Aiemmissa synnytyksissä olen käyttänyt ilokaasua sekä ottanut myös epiduraalipuudutuksen. Esikoisen pitkittyneessä latenssivaiheessa kotona ollessa suihku oli kovassa käytössä. Kuopuksen synnytyksessä pääsin myös ammeeseen, minkä koin itselleni hyväksi tavaksi lievittää avautumisvaiheen kipua. Toivon ammetta vähintään avautumisvaiheen kivunlievitykseen myös tässä kolmannessa synnytyksessä. Aiempiin synnytyksiini verrattuna uutena juttuna tällä kertaa on myös mahdollisuus ilokaasuun ammehuoneessa, ja toivon todella ilokaasun sekä ammeen kombon olevan itselleni toimiva kivunlievitysmenetelmä. Aiemmissa synnytyksissä olen esittänyt myös etukäteen toiveen mahdollisimman luonnollisesta synnytyksestä, mutta usean asian summana päätynyt sitten kuitenkin ottamaan epiduraalipuudutteen. Toivon mahdollisimman luonnollista ja lääkkeetöntä synnytystä myös tällä kertaa, mutta en myöskään pidä epiduraalin ottamista millään tavoin mahdottomana ajatuksena. Eli aika lailla tilanteen ja fiiliksen mukaan mennään.
Muut synnytykseen liittyvät toiveet
Mainitsinkin jo, että toivon avautumisvaiheessa pääseväni ammeeseen. Jollain tasolla edelleen myös ajatus vesisynnytyksestä kiehtoo, mikäli vain sitten itse synnytystilanteessa vedessä oleminen tuntuu hyvältä. Tähän toivon saavani tällä kertaa puolisolta toivomaani tukea, mutta en ole millään tavalla ehdoton vesisynnytystoiveeni kanssa. Loppukädessä tärkeintä kuitenkin on, että synnytys etenee ja oma oloni itse tilanteessa on mahdollisimman mukava ja rento. Eli olen myös valmis joustamaan tilanteen mukaan etukäteen miettimistäni toiveista.
Kotiutuminen
Toivon kovasti, että tällä kertaa polikliininen synnytys onnistuisi. Toivoin samaa viime synnytyksessä, mutta se ei valitettavasti onnistunut streptokokkinäytteeni ollessa positiviinen. Polikliininen synnytys tarkoittaa sitä, että kotiutuminen tapahtuu suoraan synnytyssalista aikaisintaan kuusi tuntia synnytyksestä. Viimeksi toive polikliinisestä synnytyksestä ei toteutunut, mutta pääsimme kuitenkin onneksi kotiutumaan varhaisesti alle 24 tunnin ikäisen vauvan kanssa, eli käytännössä olimme siis vain osastolla yön yli tarkkailtavana. Tämäkin toki oli nopea kotiutuminen, ja toivon että myös tällä kertaa pääsemme kotiin mahdollisimman nopeasti. Toki sillä edellytyksellä, että kaikki synnytyksessä menee hyvin ja oma ja vauvan vointi sen muutenkin sallii. Etenkään nyt korona-aikana sairaalaan jääminen ei tunnu miellyttävältä ajatukselta. Pidetään siis peukut pystyllä että nyt kolmannella kerralla streptokokkia ei olisi, vaan saisin toivomani polikliinisen synnytyksen.
