Viime vuosina sormiruokailu on ollut vahvasti kasvava trendi äitipiireissä, ja sormiruokailu on myös aihe joka varmasti herättää paljon ajatuksia ja jakaa mielipiteitä. Osa kokee sormiruokailun itselleen ja omalleen lapselleen sopivana tapana, toisilla taas pelkkä ajatuskin sormiruokien valmistamisesta saa päähän kysymysmerkkejä ja mahdollinen ruokailusta aiheutuva sotku saa karvat nousemaan pystyyn. Muistan omaltakin kohdaltani esikoisen vauva-aikana jostain kuulleeni kauhistelua siitä, minkälaista rakettitiedettä sormiruokailu on kun täytyy kokkailla jos jonkinmoisia vähintäänkin michelin tähdellä palkitun ravintolan tasoisia annoksia omalle pienokaiselleen, etenkin kun se ruoka kuitenkin päätyy pitkin seiniä ja vauva huutaa sitten nälkäänsä. Ihan näin se ei mielestäni mene. Haluan kuitenkin painottaa, että tässäkin asiassa tärkeintä mielestäni on, että jokainen toimii itselleen ja omalle perheelleen parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä ennen kaikkea tuomitse muita heidän toimintatavoistaan ja tekemistään valinnoista. Miksi me valitsimme sormiruokailun ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Onko ruoat pitkin seiniä, sotku infernaalista ja sormiruokien valmistaminen rakettitiedettä?
Miksi valitsimme sormiruokailun, ja mitä se tarkoittaa?
Sormiruokailu oli meille jo esikoisen kohdalla luonnollinen valinta. Tai jos suoraan sanotaan, niin minulle. Miehelle ja lähipiirille termi ja sen toteutuminen käytännössä sai aluksi aikaan hieman ihmettelyä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sormiruokailu tarkoittaa lapsentahtista kiinteiden aloittamista. Sormiruokaillessa lapsi saa itse päättää, minkä aistien avulla ruokaan tutustuu ja minkä verran mitäkin raaka-ainetta syö. Itselleni tämä ajatus oli tärkeä, ja haluan antaa lapsille rauhassa mahdollisuuden maistella erilaisia raaka-aineita. Lisäksi kovasti toivon, että sormiruokailun avulla heistä kasvaisi ennakkoluulottomia uusia ruoka-aineita kohtaan. Ja ennen kaikkea itse koen sormiruokailun helppona tapana vaalia yhteisiä ruokahetkiä. Kun vauva saa olla alusta asti ruokapöydässä aktiivinen osallistuja, voi jokainen keskittyä omaan ruokailuunsa. Näin ollen olen siis itse voinut koko tähän astisen äitiyteni ajan syödä oman ruokani lämpimänä. Luksusta!
Varma nälkäkuolema ja alkukantaista sotkemista?
Joskus törmää näkemyksiin, ettei sormiruokailu sovi ainakaan ainoaksi tavaksi ruokkia lasta, ehkä hän voi silloin tällöin harjoitella motorisia taitojaan vaikkapa maissinaksuilla. Eihän se lapsi nyt mitenkään voi sormiruokailemalla saada vatsaansa täyteen, kun ne ruoat menee kuitenkin lattialle tai pitkin seiniä. On kuitenkin syytä muistaa, että ensinnäkin lapsia on hyvin erilaisia. Meidän molemmat lapset ovat olleet tempperamentiltaan sitä kastia, että eivät ole liiemmin välittäneet syötettynä olemisesta. Toiseksi, alle vuoden ikäisen lapsen pääasiallinen ravinnon lähde on maito, ei kiinteät. Jos siis puolivuotiaan lapsen mahaan päätyy sormiruokailun alkutaipaleella yksi atomi parsakaalista, niin mitä sitten? Kyllä ne taidot siitä kehittyvät! Eihän kiinteitäkään aloiteta heti purkillisella pilttiä, eikä se lapsi siltikään ole nälkäkuoleman partaalla.
Ensimmäisenä ehkä herää ajatus, että vauva ei sitten taatusti opi ikinä käyttämään ruokailuvälineitä, ja syöminen muistuttaa siis enemmän alkuasukkaiden meininkiä. Ei, ei ja ei! Meillä molempien lasten kohdalla ruokailuvälineet ovat olleet mukana ruokailutilanteissa melkein alusta saakka, ja lapsi on saanut siis myös vapaasti tutustua haarukkaan ja opetella rauhassa käyttämään sitä. Esikoisen kohdalla saimme jopa ihmettelyä siitä, kuinka taitavasti hän vuoden ikäisenä söi itse haarukalla tai lusikalla. Ja kannattaa myös ottaa huomioon, että esimerkiksi smoothiepusseilla syöminenkin voidaan toteuttaa sormiruokailun aatteiden mukaisesti, vaikka ruokaa ei konkreettisesti syödäkään sormin. Kun vauva syö itse smoothiepussista, ja määrää itse tahdin, lasketaan se sormiruokailuksi. Meillä tämä onnistui Sofian kohdalla, mutta Minea ei valitettavasti vielä toistaiseksi ainakaan osaa itse imeä smoothiepusseihin tarkoitetuista imukorkeista, eikä myöskään suostu olemaan syötettävänä niistä, joten smoothiepussit ovat meidän perheessä toistaiseksi pannassa.
Lue myös: MIKÄ IHMEEN SORMIRUOKAILU? AJATUKSIA KIINTEIDEN ALOITTAMISESTA
Onko sormiruokien valmistaminen rakettitiedettä?
Yksinkertaisesti vastattuna; ei ole. Toki kaikesta saa aina ongelman tehtyä, ja ymmärrän että on varmasti perheitä joissa ruoanlaitto ei välttämättä ole niin luonnollinen osa arkea, ja uusien reseptien kokeileminen saati itse kehittäminen voi olla korkean kynnyksen takana. Itse ajattelen asian niin, että koska meillä lähtökohtaisesti syödään muutenkin aivan tuikitavallista kotiruokaa, kuten vaikkapa sitä tuttua ja turvallista makaronilaatikkoa, lasagnea, erilaisia kastikkeita, perunaa, pastaa ja kasviksia, niin miksi vauva ei voisi syödä samoja ruokia? Hyvin monen ruoan saa helposti muokattua vauvalle sopivaksi. Kun esimerkiksi makaronit keittää ilman suolaa, ottaa vauvan osan jauhelihasta eroon ennen suolan lisäämistä ja tekee vauvan annokseen oman munamaidon kauramaidolla, on se perinteinen makaronilaatikkokin aivan kelpo sormiruokaa! Ja vielä kun pienen, vasta aloittelevan sormiruokailijan kohdalla makaronilaatikon paistaa silikonisissa muffinssivuoissa, on se koostumukseltaan varsin mainiota vauvalle, ja mahdollisesti yli jäävät annokset voi helposti pakastaa! Välipaloina suosimme esimerkiksi erilaisia pannukakkuja, vohveleita, puuromuffinsseja tai ihan vain paloiteltuja hedelmiä.
Lue myös: SORMIRUOKAILIJAN KAURA-PORKKANA-PUOLUKKAPANNUKAKKU
Entäs se valtava sotku?
Kun lapsi opettelee syömään, syntyy sotkua taatusti. Ja uskon, että sitä sotkua syntyy myös, vaikka lapsi opettelisi syömään itse esimerkiksi vuoden ikäisenä. Sormiruokailijalla motoriikka ja käden taidot kehittyvät hyvin nopeasti, ja ainakaan meillä sitä sotkua ei ole syntynyt siis mitenkään älyttömiä määriä. Kyllähän sitä sotkuakin saa aikaiseksi, mikäli esimerkiksi antaa vauvalle itse käsin kauhottavaksi esimerkiksi puuroa tai kastiketta, mutta ei sitä sormiruokailua ole pakko niin toteuttaa ellei halua. On olemassa myös vähemmän sotkevia ruokia. Toki meillä on myös koira, joka auttaa tehokkaasti siivouksessa. Ja yksi tehokas keino sotkun vähentämisessä on mielestäni kätevät silikoniset ezpz-lautaset. Etenkin se isompi malli, jossa on kätevästi ruokailualusta ja lautanen samassa! Esikoisen aikana meillä oli lisäksi muovinen suoja syöttötuolin alla, mutta Minean kohdalla sitä ei enää hankittu, ja ollaan pärjätty mainiosti ilmankin. Puinen Stokken syöttötuoli toki vaatii jonkin verran puhdistusta, mutta en ole sitäkään kokenut ylitsepääsemättömän hankalana. Lapsista nyt vaan väistämättä syntyy jonkin verran sotkua, ja eihän siinä sitten auta kuin siivota. Yksinkertaista.
Lue myös: SORMIRUOKAILUSTA – 3 RESEPTIÄ & KIRJAVINKKI
Kuinka aloittaa sormiruokailu?
Heti alkuun haluan kertoa, että valtavasti hyödyllistä tietoa sormiruokailusta löytyy esimerkiksi Simppeli Sormiruokakeittiö sivuilta. Sivustolta löytyy valtavasti erilaisia reseptejä sekä hyödyllistä tietoa kuten ensiapuohjeet. Ennen sormiruokailun aloittamista on syytä huolehtia, että vauvalla on valmiudet itsenäiseen ruokailuun kunnossa. Usein tämä tapahtuu noin puolen vuoden iässä. Vauvan tulee osata istua turvallisesti syöttötuolissa, sillä esimerkiksi sitteri ei ole turvallinen tapa syöttää vauvaa. Sormiruokailu kannattaa aloittaa helposti työstettävillä, pehmeillä raaka-aineilla. Esimerkiksi keitetty porkkana tai bataatti toimii hyvin, kunhan palat ovat riittävän isoja. Meillä aloiteltiin molempien kohdalla avokadolla sekä parsakaalilla. Avokado on sopivan pehmeää vauvalle työstettäväksi, ja höyrytetystä parsakaalista vauva saa hyvän otteen. Aika pian mukaan otettiin myös banaani, mikä on ollut molempien tyttöjen herkkua, mutta koostumukseltaan se on melko hankala pienelle vauvalle.
Sormiruokailun alkutaipaleella voi olla myös syytä ottaa selvää vauvan ensiapuohjeista. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vauvalla kakomisrefleksi tulee huomattavasti helpommin kuin aikuisella. Kakominen ei vielä tarkoita, että vauva on tukehtumassa, vaan hän siirtää ruokaa suun takaosasta etuosaan. Tästäkin löytyy hyödyllistä tietoa Simppeli Sormiruokakeittiö sivuilta sekä saman nimisestä facebook ryhmästä. Sormiruokailun alkuvaiheessa, etenkin ensimmäisen lapsen kanssa on syytä laittaa jäitä hattuun, laput silmille ja suu kiinni – ettet vain vahingossakaan tule paljastaneeksi että lapsesi on alkukantainen sottapytty, ruoat pitkin seiniä ja lapsi nälkäinen tai tukehtumisvaarassa.
