HYVÄ ALKAA ENNEN KUIN VAIKEUDET LOPPUVAT
Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa, jonka teema on tänä vuonna ”hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Viikon tavoitteena on viestiä siitä, ettei kenenkään tarvitse olla valmis tai täysin ehjä voidakseen kokea myös elämän hyvät puolet. Aina on toivoa. Teeman perimmäinen ajatus on, että kukaan meistä ei ole eikä voikaan olla täysin valmis ja ehjä voidakseen kokea elämän hyvät puolet. Toivoa on aina.
Lähde: Mielenterveyden keskusliitto
Toivossa on hyvä elää
Toivo. Mitä se oikeastaan edes on? Onko toivossa hyvä elää? Toivo on tunne. Se on kuitenkin paljon muutakin. Toivo on dynaaminen voimavara, joka kannattelee meitä ja ohjaa kohti tulevaa hyvää. Vaikeuksista huolimatta. Toivo on jokaisessa meissä, ja se kannattelee meitä läpi vaikeidenkin hetkien. Toivo on pieni valon kajastus pimeyden keskellä. Siihen kiteytyy luottamus elämän kantavuudesta ja haasteiden ohi menevyydestä. Näinä aikoina paitsi globaalien ongelmien, myös omien henkilökohtaisten haasteiden keskellä toivo tuntuu merkitykselliseltä. Kun katson tulevaisuuteen, luotan että siellä odottaa jotakin hyvää. Uskon, että elämällä on paljon annettavaa.
Vaikka nautinkin haaveilusta, olen samalla myös vankkumaton realisti. Puhun asioista ja saavutuksista vasta, kun ne ovat todella varmistuneet. Uskon vasta, kun itse näen. Koen kuitenkin, että toivo asuu sisälläni. Vaikka toisinaan toivo konkreettisena näkymänä tulevaisuudesta tuntuu olevan hukassa, koen sen abstraktina ajatuksena löytyvän mieleni perukoista. Myös vaikeina hetkinä osaan löytää itsestäni ja elämästäni jotakin hyvää, niitä pieniä ilon pilkahduksia jotka luovat toivoa tulevasta.
Myös minulla on ja on ollut omat haasteeni, vaikka ehkä ulospäin omakin elämäni näyttää tavoittelemisen arvoiselta, ja se on täynnä ihania asioita ja ihmisiä. Toisinaan olen kokenut tarvetta räjäyttää elämäni itse atomeiksi, toisinaan universumi on hoitanut sen puolestani. Olen keräillyt palasia, ja miettinyt ovatko kaikki niistä ylipäätään poimimisen arvoisia. Olen jo varhaislapsuudessa paininut asioiden kanssa, joita lasten ei tarvitsisi joutua murehtimaan. Olen kokenut olevani joukkoon kelpaamaton, ja jäänyt ulkopuolelle. Tullut myös jätetyksi ulkopuolelle. Miettinyt, mikä minussa on vialla. Hakenut hyväksyntää. Toiminut myös itse väärin. Ollut onnettomassa ihmissuhteessa. Kadehtinut. Näistä haasteista huolimatta, tai ehkä juuri niiden takia olen tänään tässä.
Yksin ei tarvitse pärjätä
Kun elämässä haasteet yllättävät, voi mieli tuntua sumealta. Muista kuitenkin, että on aivan eri asia selviytyä kuin toipua. Haasteiden, menetyksen ja surun keskellä on täysin luonnollista kokea erilaisia tunteita. Kaikilla niistä on aikansa ja paikkansa. Tärkeintä on, että tunnet. On täysin luonnollista särkyä, ja keräillä pirstoutuneita palasia. Palaset täytyy vain kerätä, järjestellä uudelleen ja rakentaa jotakin uutta tilalle. se vaatii aikansa, mutta toivolla on tässäkin prosessissa valtava merkitys. Paremmat ajat ja valo koittaa vielä. Muista, että etenkään vaikeiden aikojen keskellä yksin ei tarvitse pärjätä. Hae rohkeasti apua, ja tukeudu läheisiin. Ja vastavuoroisesti toimi olkapäänä silloin, kun toisella on vaikeaa. Vala uskoa ja toivoa. Tarjoa apuasi.
Mielenterveysongelmat maksavat meille ja yhteiskunnalle paljon. Ne maksavat paitsi valtavasti rahaa sekä resursseja, myös pahimmillaan ihmishenkiä. On hyvä muistaa, että mielenterveys koskettaa jokaista meistä. Jopa ennen, kuin mahdollisia haasteita ilmenee. Mieli voi sairastua kuten kehokin, ja on tärkeää että mielenterveydestä ja etenkin siihen liittyvistä haasteista ja ongelmista puhutaan. Ongelmat eivät välttämättä näy päälle päin, joten ole inhimillinen ja kärsivällinen. Niin itsellesi, kuin myös muille. Kenenkään ei tarvitse painia ongelmien kanssa yksin.
Seuraa myös instagramissa