Miten kolmas lapsi muuttaa elämää? Nyt kolmannen raskauden myötä olen hieman miettinyt meidän arkea ja käytännön järjestelyitä siltä kannalta, että mikä mahdollisesti arjessa ja elämässä muuttuu kun kolmas lapsi tulee taloon. Iinan postauksesta inspiroituneena päätin myös hieman jakaa ajatuksiani aiheesta teidän kanssa.
Usein sanotaan, että kaksi menee siinä missä yksikin. Ja osaltaan se varmasti onkin totta. Kun arki on jo hyvin lapsiperhepainotteista, ehkä tarkasti lasten päivärytmien kuten ruoka-aikojen ja päiväunien sanelemaa, ei toinen lapsi välttämättä tuo niin konkreettista muutosta päivittäiseen arkeen. Ja ainakin omalla kohdallani voin allekirjoittaa tämän täysin. Toinen lapsi ei muuttanut arkea samalla tavalla kuin esikoinen. Osasin toisella kerralla varautua vielä paremmin esimerkiksi vauvan unirytmiin ja aikatauluttaa oman arkeni lasten rytmien ympärille. Yhdellä vanhemmalla on kaksi kättä, lapset mahtuvat yhtä aikaa syliin ja molemmille on oma kainalo jossa levätä ja rauhoittua. Ja meidän tilanteessa myös vastuun ja arjen jakavia vanhempia on kaksi, jolloin esimerkiksi kauppareissut hoituvat melko lailla niin että toinen kulkee esikoisen kanssa ja toinen työntää kauppakärryjä, joissa kuopus on kyydissä. Toinen laittaa esikoisen turvaistuimeen ja toinen kuopuksen, ja niin edelleen. Mutta entäs sitten kun lapsia onkin kolme?
Riittääkö kädet? Väitän tai ainakin vakaasti uskon, että kyllä. Kyse on priorisoimisesta ja huomion tasapuolisesta jakamisesta. Ja toki isommat lapset kasvavat kovaa vauhtia, ja itsenäistyvät koko ajan enemmän. Ja samalla toki myös oppivat tarvittaessa hieman odottamaan tai auttamaan toinen toisiaan.
Mahdummeko autoon? Tämä on varmasti yksi eniten mietityttävä asia. Meillä on tällä hetkellä käytössä 6 paikkainen Mercedes Benz Sprinter sekä Volvo V70 farmariauto, joka on varmasti yksi tilavimmista 5 paikkaisista autoista mitä on. Ja kuuleman mukaan tähän pitäisi mahtua myös kolme selkä menosuuntaan istuinta, joka on meille pakollinen kriteeri. Olimme kuitenkin joka tapauksessa aikeissa vaihtaa Volvo johonkin toiseen autoon, joten vaihdoimme sitten suoraan 7 paikkaiseen autoon jotta saamme hieman enemmän tilaa, ja lasten turvaistuimiin laittaminenkin toivottavasti on hieman helpompaa. Toki turvaistuimia joudumme ehkä hieman päivittämään isommille lapsille, jotta ne istuvat uuteen autoon.
Huonejärjestelyt ehkä jossain kohtaa menevät hieman uusiksi. Meidän reilun sadan neliön talossa on kolme makuuhuonetta, joista yksi on ollut meidän vanhempien makuuhuone, yksi lastenhuone ja yksi työhuone. Nähtäväksi jää, jakavatko lapset sitten kolmestaan yhden huoneen vai muutammeko myös työhuoneen jo heti lähivuosina lastenhuoneeksi. Leikit meillä pyörivät aika paljon ympäri taloa muutenkin, joten voi olla että alkuun lapset ehkä jakavat huoneen kolmestaan. Nähtäväksi jää! Olen myös itse koko lapsuuteni jakanut huoneen veljeni kanssa, ja vaikka se ehkä silloin ärsytti, niin en näin jälkikäteen näe sitä mitenkään elämääni suuresti hankaloittaneena tekijänä.
Päivittäinen lenkkeily varmasti vähenee jonkin verran, koska tähän saakka olen lähes poikkeuksetta päivittäin tehnyt noin 5-8 kilometrin mittaisia lenkkejä kävellen tai juosten. Tähän kolmas lapsi vaikuttaa väistämättä tavalla tai toisella, kun esikoisen täytyy kulkea mukana joko kävellen tai pyörällä. Talvella tiet ovat täällä varsin huonossa kunnossa, joten voi olla että lenkkeily talvella jää melko vähiin. En tosin stressaa tätäkään asiaa etukäteen, kaikki varmasti järjestyy.
Ihmisten ilmoille lähteminen varmasti hankaloituu ainakin aluksi jonkin verran, koska kyllä lasten kanssa lähteminen ylipäätään on toisinaan melkoinen ruljanssi rimpuilevia uhmaikäisiä pukiessa. Vilskettä myös varmasti ihmisten ilmoilla pyöriessä on aiempaa enemmän, se on täysin luonnollista.
Pyykkiä nyt myös luonnollisesti tulee aiempaa enemmän, mutta uskon pärjääväni asian kanssa. Sellaista se lapsiperhearki nyt vaan on.
Yöunet myös varmasti taas kärsivät ainakin hetkellisesti, kun yöheräilyt astuvat mukaan kuvioihin. Olen onneksi aiemminkin jaksanut yöheräilyistä huolimatta varsin hyvin, joten uskon kaiken hoituvan hyvin myös tälläkin kerralla.
Loppujen lopuksi kolmas lapsi ei siis käytännössä vaikuta elämään kovinkaan suuresti, vaikka tietysti mullistaakin meidän perheen elämän syntymällään.
