Viikot kuluu, ja nyt on jo raskauden puoliväli saavutettu! Tuntuu kuin haalea plussa olisi vasta piirtynyt testiin, mutta tässä sitä vain ollaan. Raskausaika on tähän asti ollut ihana, ja toivon että se jatkuu samanlaisena synnytykseen asti. Millaisia ovat sitten olleet raskausoireet ja oma vointini tähän asti?
Lue myös: LASTEN AJATUKSIA RASKAUDESTA & TYTTÖ VAI POIKA?
Puolessa välissä mennään!
Raskauden ensimmäinen puolikas on tuntunut samaan aikaan kestävän ikuisuuden, ja menevän ohitse kovaa vauhtia. Koko raskautta on ollut aluksi vaikea edes käsittää, etenkin kun olo on ollut ainakin tähän asti todella hyvä ja suhteellisen oireeton. Viime viikolla oli myös lääkärineuvola, niin sanottu ”laaja neuvolakäynti”, joka tosin ainakin omalla kohdallani oli sisällöltään suppeampi ja nopeammin hoidettu kuin tavalliset terveydenhoitajan käynnit. Verenpaineiden mittaus, sydänäänien kuuntelu ja yleiset kuulumisten vaihdot ja se oli siinä.
Vauvan hankinnoista jaan varmasti taas hiukan myöhemmin tarkemmin ajatuksia ja omia kokemuksiani siitä, mitä ehkä kannattaa hankkia ja mitä puolestaan jättää kauppaan. Yleisesti voin kuitenkin sanoa, että tällä kertaa hankintojen suhteen päästään ihanan helpolla. Aika paljon on nimittäin vauvan vaatteita ja tarvikkeita kertynyt kolmen lapsen kanssa, ja isoimmat hankinnat on jo tehty.
Vointi ja oireet
Kuten sanottu, on olo ainakin tähän asti ollut varsin oireeton. Aiemmista raskauksista tutut liitoskivut eivät ole ainakaan vielä astuneet kuvioihin, ja olen tietysti heti raskauden alusta asti esimerkiksi treenien osalta pyrkinyt niitä myös tietoisesti ennalta ehkäisemään. Oikeanlainen treeni nimittäin ainakin omalla kohdallani on todella tehokas keino helpottaa liitoskipuja! Vinkkejä tähän löytyy esimerkiksi monien äitiysfyssareiden ig-tileiltä, ja täsmällisimmät ohjeet ja neuvot saa tietysti menemällä asiantuntevan äitiysfyssarin vastaanotolle.
On myös ihanaa, että tällä viikolla vihdoin vauvan liikkeet ovat alkaneet tuntumaan! Tällä kertaa istukka on kiinnittynyt etuseinään, kuten esikoisenkin raskaudessa. Kahdessa muussa raskaudessa se on ollut takaseinässä, jolloin liikkeetkin ovat tuntuneet muutaman viikon aiemmin. Eli kyllä niitä on jo odoteltukin! Ja vaikka takana onkin jo useampi raskaus, tuntuu ne ihan ensimmäiset liikkeet silti aina uskomattomilta. Ihan hullua, että siellä masussa todella on ihan oikea pieni ihminen!
Tasan viikon päästä on myös rakenneultra. Tälläkään kertaa en ole käynyt ns. ”rakenneultrassa” yksityisellä ennen tätä julkisen puolen ultraa, ja toisaalta tuntuu että aika ensimmäisestä ultrasta tähän toiseen on mennyt yllättävän äkkiä. Lisäksi asiaan tietysti vaikuttaa se, ettei meidän paikkakunnalta oikein löydy yksityistä palveluntarjoajaa, eli ultraan mennäkseen olisi ensin täytynyt järjestää lapset hoitoon ja lähteä toiselle paikkakunnalle. Melko haastavaa, ellen sanoisi. Ensi viikolla kuitenkin pääsen kurkkaamaan pikkuista! Rakenneultrassa tarkistetaan vauvan tärkeät rakenteet, ja sen jälkeen voi toivon mukaan hiukan huokaista helpotuksesta. Ja ehkä saadaan myös viimein tietää, että kumpi siellä mahassa oikein majailee: tyttö vai poika?
Keho on myös alkanut todenteolla muuttumaan ja vatsa pyöristymään. Ja se on omalla tavallaan ihanaa! Painonnousu on ollut suhteellisen maltillista, ja olen yrittänyt olla ottamatta siitä turhaa stressiä. Yritän parhaani mukaan keskittyä monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sekä itselleni sopivaan ja hyvää fiilistä tuovaan liikuntaan. Toistaiseksi muuttuva keho ei aiheuta suurempaa ahdistusta, päinvastoin! Odotan ehkä jopa hiukan innolla sitä, miltä pyöristyvä vatsa esimerkiksi mekoissa näyttää. Sen sijaan talvivaatteisiin ahtautumista en odota kovin innolla, kun nyt olen ensimmäistä kertaa raskaana läpi talven enkä todellakaan tiedä kuinka aion pukeutua..
Yhteenvetona voisi todeta, että raskaus on tähän asti ollut varsin oireeton ja ihana. Olen pystynyt nauttimaan arjesta ja voinut hyvin. Nyt siis vaan toivotaan, että vointi pysyy yhtä hyvänä loppuun asti ja että ylipäätään kaikki sujuu hyvin.
