RASKAUS JA IMETYS MUUTTAVAT KEHOA

Raskauduin ensimmäisen kerran kevättalvella 2017. Taidettiin elää helmikuun loppua, kun toivottu raskaus sai alkunsa. Olin tuolloin 21-vuotias ja aivan uudessa elämäntilanteessa. Tuosta päivästä eteenpäin, aina tähän päivään saakka kehoni on tehnyt mittaamattoman arvokasta työtä. Olen nimittäin ollut siitä asti tauotta joko raskaana, tai imettänyt. On ihan käsittämätöntä, että kehoni todella on täysin tauotta joko kasvattanut sisällään ihmistä tai toiminut ravinnonlähteenä uudelle ihmisen alulle imetyksen kautta. Ja tätä kaikkea on nyt siis kestänyt jo lähes neljä vuotta. On ihan käsittämätöntä, mihin kaikkeen keho oikein pystyy venymään ja mukautumaan, ja kuinka se myös pystyy palautumaan. 

Lue myös: RV28 – VIIMEINEN KOLMANNES ALKOI, APUA!

Raskaus muuttaa kehoa

Raskaus ja imetys muuttavat kehoa väistämättä. Nämä muutokset näkyvät kehossa yksilöllisesti tavalla tai toisella. Raskausaikana luonnollisesti kroppa käy läpi varsinaisen muutoksen, eikä varsinkaan ensimmäisen raskauden kohdalla mieli meinannut pysyä perässä. Erityisesti alkuraskaudessa kehon suuresti vaihtelevat hormonipitoisuudet voivat aiheuttaa esimerkiksi mielialanvaihteluita, ja oma olotila voi henkisesti olla todella aaltoileva. Been there done that. Vatsa kasvaa, lantio levenee, rinnat kasvaa. Paino nousee, ja myös iho joutuu koville venyessään. Tästä seuraa usein raskausarpia. Vanhat vaatteet eivät mahdu päälle, ja toisinaan olo voi olla hyvinkin epävarma ja inhottava. Vaikka kasvava vatsa onkin aivan ihana, on myös itse tullut toisinaan katsottua peilistä itseään hyvinkin kriittisesti ja ajateltua omasta kehosta varsin negatiivisesti. Etenkin ensimmäisessä raskaudessa tuntui hankalalta päästää irti tietynlaisesta kontrollista liittyen omaan kehoon, ja luottaa siihen että kun syö ja liikkuu monipuolisesti ja terveellisesti, niin keho kyllä hoitaa hommansa. Ja tietysti myös erilaisista raskausajan ruokavalioon liittyvistä rajoituksista on hyvä olla kartalla, ja välttää liiallista kofeiinia sekä lääkeaineita. Eli myöskään omasta syömisestä ei ”saa” täysin vapaasti päättää raskausaikana.  Toisessa ja kolmannessa raskaudessa olen jo onneksi ollut hieman paremmin kartalla siitä, mitä tuleman pitää. Hormonit laittavat kropan ja mielen koville, ja keho tekee valtavan työn kasvattaessaan toista ihmistä sisällään 9 kuukautta. Synnytyksestä puhumattakaan.

Synnytyksestä palautuminen vie aikaa

Synnytys on maailman luonnollisin asia. Raskauden mukanaan tuomat muutokset ja mahdolliset vaivat eivät suinkaan lopu synnytykseen, vaan sitten alkaa kehon palautuminen. Ensimmäiset kuukaudet synnytyksen jälkeen ovat aktiivisinta aikaa palautumisen kannalta, ja pikkuhiljaa keho pyrkii palaamaan niin sanottuun normaaliin tilaan. Usein sanotaan, että kokonaisuudessaan keholle täytyisi antaa rauhaa palautua raskaudesta yhtä kauan, kuin se on kestänyt. Eli yhdeksän kuukautta. Enkä nyt tarkoita sitä, että yhdeksän kuukautta täytyisi levätä ja odottaa ihmettä – keho ei vahvistu sohvalla makaamalla.

Imetys ja hormonit

Jos raskausaikana kehossa on ollut valtava määrä hormoneja, synnytyksen jälkeen estrogeeni taso laskee kuin lehmän häntä. Synnytyksen jälkeen hormonit laskevat samalle tasolle kuin vaihdevuosien jälkeen, eli muutos raskauden aikaisiin hormonitasoihin on melkoinen.Tämä voi näkyä käytännössä mielialan laskuna. Olo on apea, ja asioista voi olla hankalaa löytää positiivisia puolia. Mieli on herkillä, eikä myöskään itkuherkkyys ole tavatonta. Tähän kun lisätään synnytyksen jälkeen hieman vieraalta tuntuva kroppa, niin soppa on valmis. Fyysisen palautumisen kannalta imetys tuntuu olevan hyvin yksilöllinen asia – siinä missä toisella imetys tuntuu tehokkaasti auttavan pääsemään eroon raskauskiloista, toisella paino ei hievahdakaan koko imetysaikana vaan keho pitää tiukasti kiinni rasvavarastoistaan. Tätäkään ei kannata säikähtää, vaikka varmasti voi tuntua ikävältä jos on koko raskausajan tuudittautunut ajatukseen ”oman kehon takaisin saamisesta”, eikä se päämäärä sitten imetyksen takia tunnukkaan  lähestyvän sellaisella vauhdilla kuin itse olisi toivonut. Keho tekee edelleen arvokasta työtä yrittäessään palautua rankasta koettelemuksesta, ja samalla tuottaa ravintoa pienelle ihmiselle. Imetys on yllättävän sitovaa, etenkin ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina. Pieni ihminen ja hänen ravintonsa on täysin riippuvainen sinusta.

Ole armollinen itsellesi

Raskaus, synnytys ja imetys ovat maailman luonnollisimpia asioita. Samalla kuitenkin ne tuovat mukanaan valtavia muutoksia, ja vaikuttavat jokaiseen äitiin yksilöllisesti. Raskaus ja imetys näkyy ja tuntuu kehossa, ja voi vaikuttaa äidin mielialaan ja itsetuntoon aivan älyttömän paljon. On täysin normaalia tuntea itsensä raskaus- ja imetysaikana todella hehkeäksi ja nauttia raskausajan mukanaan tuomasta hehkusta, mutta on myös täysin normaalia tuntea välillä epävarmuutta ja niitä negatiivisia tunteita muuttuvasta kehosta. Kaikilla meillä on omat epävarmuutemme, ja ainakin itse olen kokenut tärkeäksi antaa tilaa omille ajatuksilleni muuttuvan kehon kanssa. Toisena hetkenä olo on todella itsevarma, mutta myös minä katson toisinaan peiliin ja mietin, että miksi hitossa sain esimerkiksi nämä raskausarvet sen kauniin ja sileän vatsan sijaan.  Jokainen keho on kaunis, ja jokaisen odottavan äidin keho tekee arvokkaan työn. Anna siis kehollesi rauha ja aikaa myös toipua tästä kaikesta.

Itse jään mielenkiinnolla odottamaan, kuinka palautuminen lähtee käyntiin kolmannen synnytyksen jälkeen ja pyrin olemaan rakastava ja armollinen itselleni. Annan keholleni rauhan toipua, mutta samalla luon sille edellytykset siihen tarjoamalla sopivan kuormittavaa liikettä, monipuolista ravintoa ja riittävää lepoa.

Seuraa myös instagramissa.