Syksy on saapunut, ja tänään on lokakuun ensimmäinen päivä. Ja sehän tarkoittaa sitä, että meidän pienin tyyppi täyttää tänään vuoden. Yhden vuoden. Vauvavuosi on siis virallisesti tullut päätökseensä, ja meillä asustaa vauvan sijaan taapero. Kuinka haikeaa! Vuosi on mennyt aivan älyttömän nopeasti, ja edelleen toivon että ajan voisi pysäyttää.
Lue myös: VAUVA 11KK & VAUVA 10KK
Niin se vaan on, meidän mini on todella vuoden ikäinen. Niin iso pieni jo! Tänään päästään viettämään 1-vuotisjuhlia ystävien ja perheen kanssa, ja juhlista jaan varmasti parhaat palat sekä herkulliset tarjoiluvinkin myöhemmin. Ensimmäisissä synttäreissä on aina jotenkin ihan oma tunnelmansa, vaikka eihän pieni yksivuotias vielä juhlista itse kovinkaan paljoa ymmärrä. Onneksi meidän minillä on avuliaat isosiskot apuna esimerkiksi lahjojen avaamisessa, ja isosiskot ovatkin odottaneet veljen synttärijuhlia kovasti jo muutaman viikon.
Meidän pieni 1-vuotias on touhukas ja aktiivinen tyyppi. Hän on iloinen, tyytyväinen ja varsin ihana tapaus kaikin puolin. Juuri nyt hänen lempparitouhujaan on muutaman laatikon ja kaapin avaaminen ja tavaroiden tyhjentäminen. Myös jääkaapilla hän on välittömästi oven auetessa. Hän osaa hienosti taputtaa, vilkuttaa ja seistä tukea vasten. Parhaita leikkejä tällä hetkellä on esimerkiksi pukeminen, hiusten harjaaminen ja tavaroiden heittäminen sohvan taakse. Lisäksi koiran vesikupilla ja kylppärin lattialla suihkun jälkeen läiskyttäminen on ihan minin lemppari puuhaa.
Sanoja meillä ei vielä selkeästi tule, mutta tavuja tapaillaan jo. ”Tättättää”, ”kaakaa” ja ”papappa” kuuluvat minin sanavarastoon. Ja pakko jälleen todeta, että onko oikeasti mitään söpömpää kuin itsekseen päristelevä ja palpattava pieni tyyppi? Hän myös selkeästi ymmärtää jo asioita, ja tunnistaa puheesta oman nimensä sekä joitakin yleisimpiä lausahduksia kuten ”tule, mennään”, ”syömään” ja muita arkisia juttuja.
Mini seisoo tukea vasten, ja hakeutuu karhukävelyasentoon mutta varsinaisia kävelyaskelia meillä ei vielä ole otettu. Isommat lapset ovat lähteneet kävelemään reilun vuoden iässä, ja jännä nähdä kuinka tämän pienimmän kanssa käy. Jotenkin ehkä epäilen, että hänen kanssaan ensimmäisiä askeleita saadaan vielä hetki odotella. Eikä se todellakaan haittaa, jokainen kasvaakoon ja kehittyköön omaan tahtiinsa.
Meidän yksivuotias on siis kerrassaan mainio tyyppi, ja haikeudella sanon heipat kolmannelle vauvavuodelle. Samalla toki on ihanaa kuinka mini kasvaa ja kehittyy koko ajan, ja päästään ihan uudenlaisten asioiden, touhujen ja kehitysvaiheiden äärelle. Vauvavuosi meni äkkiä, mutta onneksi saan vielä nauttia ajasta hänen kanssaan kotona ♥
