Liikunta on ollut olennainen osa lapsuutta aina. Muistatko vielä ne päivät, kun juoksit ystäviesi kanssa pihalla, kiipeilit puissa ja heittelit palloa? Liikunta ei ollut vain tapa pitää hauskaa, se oli myös keino oppia, kasvaa ja pysyä terveenä. Itse muistan ehdottomasti omastakin lapsuudestani kaikki ihanat ulkoleikit, sen kuinka kovaa juokseminen tuntuu kehossa ja pakkanen nipistelee poskia pulkkamäessä. Liikunta ja aktiivinen arki on avainasemassa fyysisen terveyden ylläpitämisessä, niin meidän aikuisten kuin lastenkin elämässä, mutta sillä on myös valtava merkitys lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Kuitenkin todellisuus näyttää olevan toinen, ja monien lasten liikunta-aktiivisuus jää tätä suositusta kauas jälkeen. Nykypäivän lapset eivät välttämättä koe samanlaista liikunnan riemua, ja se on huolestuttavaa. Itse näen tämän kehityksen suurena ongelmana, mutta samalla ymmärrän syyt sen taustalla. Luin hiljattain aihetta käsittelevän artikkelin paikallislehdestä, ja halusin ottaa sen myös itse esille koska liikunta ja hyvinvointi on lähellä sydäntäni.
Liikunnan merkitys lapselle
Liikunnan merkitys lapsille on kiistaton. Se ei ole vain fyysisesti terveellistä, vaan sillä on valtava vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Liikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle ja terveydelle. Se tukee fyysistä terveyttä, vahvistaa lihaksia ja luustoa, edistää sydämen ja verisuonten terveyttä, ja auttaa ylläpitämään terveellistä painoa. Lisäksi liikunta on tehokas keino ehkäistä monia sairauksia, kuten diabetesta ja sydänsairauksia, joista lapsilla voi olla riskiä myöhemmin elämässä.
Mutta liikunta ei ole tärkeää pelkästään fyysisen terveyden kannalta. Se vaikuttaa myös lapsen psyykkiseen hyvinvointiin ja antaa todella hyvät mahdollisuudet sosiaaliselle kanssakäymiselle. Liikunta vapauttaa endorfiineja, ja auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Lisäksi se edistää hyvää unenlaatua, mikä on olennaista lapsen kasvulle ja oppimiselle.
Sosiaalisesti liikunta tarjoaa mahdollisuuden oppia ryhmässä toimimista, tiimityötä ja ystävyyssuhteiden muodostamista. Lapsi oppii sääntöjä, reilua peliä ja kunnioitusta muita kohtaan. Kaikki nämä taidot ovat tärkeitä elämässä menestymisen kannalta.
Liikunnan vähenemisen syyt
Vaikka liikunta on näin tärkeä osa lapsen hyvinvointia, monilla lapsilla on vaikeuksia täyttää suositeltu tunti liikuntaa päivässä. Useat tekijät vaikuttavat tähän huolestuttavaan kehitykseen.
Yksi ilmeinen syy on arjen helppous. Nykyaikainen elämäntapa on monille perheille hektistä, ja lapset saattavat viettää suuren osan päivästään istuen, oli se sitten koulussa tai kotona. Älylaitteiden, kuten puhelimien ja tietokoneiden, käyttö on lisääntynyt, ja ne voivat helposti houkutella lapset paikalleen pitkäksi aikaa.
Vanhempien omalla esimerkillä ja viitseliäisyydellä on suuri merkitys. Jos vanhemmat eivät itse ole aktiivisia liikkujia, lapset eivät välttämättä saa tarpeeksi kannustusta liikunnalliseen elämäntapaan. Toisaalta vanhemmat voivat olla kiireisiä ja väsyneitä, mikä saattaa vähentää heidän haluaan tukea lasten liikuntaa.
Yksi merkittävä haaste on myös liikuntamahdollisuuksien vähyys tietyillä alueilla. Esimerkiksi joukkueurheilumahdollisuudet voivat etenkin syrjäseuduilla olla rajalliset, ja lapset voivat joutua matkustamaan pitkiä matkoja osallistuakseen niihin. Tämä voi aiheuttaa aikatauluongelmia ja lisätä vanhempien stressiä. Joidenkin lähteiden mukaan maalla asuvien lasten liikkuminen ja aktiivisuus on jopa vähäisempää kuin kaupunkilaislasten. Itse tunnistan tämän potentiaalisen ongelman, sillä kun lähimpään kouluunkin on lähes 10 kilometriä niin esimerkiksi koulumatkojen taittaminen pyörällä tai kävellen on käytännössä mahdottomuus vilkkaasti liikennöityjen teiden vuoksi. Myös ohjattuihin harrastuksiin lähteminen on hankalampaa, ja vaatii isompienkin lasten kohdalla vanhemman osallistumista. Etenkin omassa tilanteessani meidän vanhempien merkitys lasten liikunnallisuuden tukemisessa korostuu. Myös esimerkiksi sääolosuhteista voidaan hakea selityksiä tilanteelle; pimeä ja kylmä talvi saattaa vähentää ulkona liikkumista, ja kesähelteet voivat olla liian kuormittavia.
Ratkaisuja lasten liikkumisen lisäämiseen
Vaikka lasten liikkumisen väheneminen on huolestuttavaa, on olemassa monia keinoja, joilla voimme kannustaa lapsia aktiivisempaan elämäntapaan.
Yksi keskeinen tekijä on vanhempien esimerkki. Kun vanhemmat itse liikkuvat ja näyttävät liikunnan ilon, lapset todennäköisemmin seuraavat perässä. Perheen yhteinen liikunta voi olla hauskaa ja motivoivaa, ja se luo vahvoja perheitä.
Yhteinen liikunta on erityisen tärkeää, koska se auttaa liikunnan tekemisestä pysyvää osaa perheen arkea. Kun lapsi oppii pienestä pitäen liikkumaan yhdessä perheen kanssa, liikunta ei ole enää velvollisuus vaan osa normaalia elämää. Perheen yhteinen liikunta voi olla hauskaa ja motivoivaa. Pyöräretket, kävelylenkit, puistoleikit ja muut yhteiset aktiviteetit edistävät terveellisiä liikuntatottumuksia. Ennen kaikkea lapselle kannattaa tarjota puitteet liikkua itselleen luonnollisella tavalla. Ohjattua, kerran viikossa tunnin kestävää liikuntaharrastusta valtavasti merkityksellisempää on se, mitä arjessa muuten tapahtuu.
Yhteiskunnallisestakin näkökulmasta asiassa riittää tehtävää. Koululiikunta on tärkeä osa lasten päivittäistä liikuntaa, ja sen tulisi olla innostavaa ja motivoivaa. Koulupäivien aikana tulisi olla enemmän liikuntatunteja, sillä nykyisten suositusten valossa ainakin omasta mielestäni tunti-pari viikossa on varsin vähäinen määrä, jolloin vanhemmilla on suuri vastuu liikuntasuositusten täyttymisessä.
Lapsille liikunnan oppiminen ja sen osaksi omaksuminen on elintärkeää. Liikunta ei vain auta lapsia pysymään terveinä, vaan se myös kehittää heitä monin tavoin. Siksi on tärkeää, että yhteiskunta ja vanhemmat yhdessä tekevät kaikkensa edistääkseen lasten liikuntaa ja terveellistä elämäntapaa. Yhteistyöllä voimme palauttaa liikunnan lapsuuteen ja antaa lapsille mahdollisuuden kasvaa terveiksi ja onnellisiksi aikuisiksi.
