Ihana, kamala imetys
Imetys on varmasti asia, joka herättää vanhemmissa ja etenkin tulevissa vanhemmissa monenlaisia tunteita. Se voi olla yhtä aikaa odotettu, jännittävä ja ehkä jopa hieman huolestuttava ajatus – jokaisen kokemus imetyksestä on niin yksilöllinen. Imetykseen voi liittyä myös pettymyksen tunteita, mikäli se ei syystä tai toisesta onnistu odotetulla tavalla. Itse etenkin esikoisen kohdalla pyrin suhtautumaan etukäteen asiaan mahdollisimman neutraalisti, sillä en voinut tietää kuinka imetys omalla kohdallani sujuisi. Nyt tässä pisteessä olen valtavan kiitollinen siitä, että olen saanut kokea onnistuneen imetystaipaleen kolme kertaa. On myös ollut ihanaa huomata, että nyt neljännen lapsen kohdalla imetys on lähtenyt käyntiin yhtä luonnollisesti ja ihanasti kuin aiemminkin. Vaikka jokainen lapsi ja imetystaival on erilainen, minulle on ollut tärkeää, että imetys on voinut olla rauhallinen ja stressitön osa arkea.
Lue myös: VINKIT IMETYKSEN ALKUTAIPALEELLEKuten sanottu, kuljen itse tätä matkaa imetyksen kanssa nyt neljättä kertaa. Tämänkin imetystaipaleen aikana täysimetys on sujunut ongelmitta, ja olemme juuri saavuttamassa puolen vuoden virstanpylvään. Tämä oli oma tavoitteeni ja on ihanaa, että imetys on tälläkin kertaa sujunut hienosti ja ilman suurempia haasteita tähän asti. Imetys on ollut meille molemmille rauhoittava ja läheisyyttä lisäävä hetki, ja sen merkitys on tuntunut suurelta paitsi ravitsemuksen myös tunnesiteen vahvistamisen kannalta. Enkä nyt halua tosaankaan väheksyä pulloruokintaa tunnesiteen vahvistamisen näkökulmasta. Myös meillä vauva on viikottain saanut pumpattua maitoa myös pullosta, mikä on mahdollistanut itselleni omaa aikaa lapsiarjessa.
Vaikka nyt puolen vuoden iässä täysimetys päättyy, en ole suinkaan valmis lopettamaan imetystä vielä. Tavoitteeni on jatkaa imetystä kiinteiden ohella vähintään vuoden ikään saakka. Tämä on minulle luonnollinen jatkumo, ja aiempien kolmen lapseni kanssa imetys onkin jatkunut noin 1,5 vuoden ikään asti. Toivon, että myös tämä neljäs imetystaipale voisi jatkua yhtä pitkään – tai niin kauan kuin se meille molemmille tuntuu hyvältä.
Vaikka jokainen imetyskokemus on ollut hieman erilainen, yksi asia on pysynyt samana: imetyshetket ovat meille yhteisiä rauhoittumisen hetkiä. Siinä missä arjen kiire ja vilinä voivat viedä mukanaan, imetys on aina ollut hetki, jolloin saan pysähtyä vauvan kanssa. Vauvan pienten käsien hellä ote ja rauhallinen hengitys muistuttavat minua siitä erityisestä yhteydestä, joka meillä on. Vaikka totuuden nimissä imetys on nykyisin niin luonnollinen osa arkea, että sitä tulee tehtyä paikasta riippumatta jos vauva yllättää. Toisinaan valmistan samalla toisella kädellä ruokaa, tai luen vaikka isommille lapsille kirjaa. Julki-imetyskään ei ole itselleni henkilökohtaisesti ongelma, ja kun perheessä on monta pientä lasta ei esimerkiksi kauppareissuilla yksinkertaisesti ole aina mahdollisuutta lähteä etsimään rauhallista paikkaa vauvan syöttämiseen. Imetän siis todellakin vaikka kaupan kassajonossa, jos tarve vaatii.
Juuri nyt olen valtavan kiitollinen siitä, että imetys on sujunut hyvin ja ilman suurempia ongelmia, mutta ymmärrän myös ettei se ole kaikille niin mutkatonta. Imetys voi joskus olla täynnä haasteita, ja silloin on tärkeää, että vanhemmat saavat tarvitsemansa tuen ja apukeinot löytää itselleen ja vauvalleen paras tapa edetä. Olen myös itse ollut esimerkiksi tilanteessa, jossa pieni vauva ei vain yksinkertaisesti meinaa rauhottua rinnalle raivareiden keskellä. Joskus vaaditaan luovuutta, kuten pimeässä vessassa vesihanan äänessä imettämistä.
Nyt, kun puolen vuoden täysimetys on saavutettu ja siirrymme pikkuhiljaa kohti kiinteiden ruokien maailmaa, toivon että imetys tulee pysymään osana meidän arkea niin kauan kuin se meille sopii. Toivon, että näitä ihania hetkiä on tiedossa vielä paljon sillä itselleni imetys tuntuu valtavan luonnolliselta valinnalta.
Miten sinä olet kokenut imetyksen? Oletko asettanut itsellesi tavoitteita imetysajan suhteen, vai annatko tilanteen viedä omalla painollaan? Olisi ihanaa kuulla kokemuksiasi ja ajatuksiasi tästä herkästä ja ainutlaatuisesta matkasta.