Saimaa Cycle Tour 300 km – ensimmäinen pitkän matkan pyöräilytapahtumani

300 kilometriä pyörän satulassa Saimaalla läpi yön. Jos joku olisi sanonut vielä pari vuotta sitten, että kirjoitan tällaisen lauseen, en olisi välttämättä uskonut. Ja silti nyt se on takana. Saimaa Cycle Tour oli ehdottomasti yksi tämän kesän odotetuimmista tavoitteistani, ja nyt kun maali on saavutettu on päällimmäisenä tunteena valtava tyytyväisyys.

Rehellisesti sanottuna jännitin etukäteen ehkä eniten valvomista. Lähtö tapahtui illalla, joten edessä oli kokonainen yö pyörän päällä. Olin kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka vähän se lopulta vaikutti omaan jaksamiseeni. Väsymys ei oikeastaan missään vaiheessa noussut ongelmaksi, vaan energia pysyi hyvänä aivan koko matkan ajan. Myös itse ajossa kaikki sujui lähes täydellisesti. Ei rengasrikkoja, ei suurempia teknisiä murheita eikä muitakaan vastoinkäymisiä.

Yksi asia, joka ansaitsee erityismaininnan, on tapahtuman järjestelyt. Huoltopisteitä oli vähintäänkin riittävästi, eikä missään vaiheessa tarvinnut miettiä riittävätkö nesteet tai eväät seuraavalle etapille. Huoltopisteet olivat hyvin organisoituja, tunnelma oli lämmin ja vapaaehtoiset tekivät aivan upeaa työtä. Kaikesta huomasi, että tapahtuma oli suunniteltu pyöräilijän näkökulmasta.

Miten matka sitten meni?

Ensimmäiset noin 160 kilometriä etenivät suorastaan huomaamatta. Löysimme heti alkuun mukavan vauhdikkaan porukan jonka mukana ajo sujui noin 28km/h keskinopeudella. Se oli yllättävän mukava matkavauhti, jossa peesistä sai hyvin hyötyä ja kilometrit kertyivät helposti. Pitkillä matkoilla hyvä ajoryhmä tekee valtavan eron. Yksin samaa vauhtia olisi saanut tehdä huomattavasti enemmän töitä. Ja vaikka itselläni ei varsinaisesti ole kokemusta ryhmäajosta, sujui ajo yllättävän mukavasti.

Puolenvälin jälkeen vauhti kuitenkin muuttui. Jouduimme hidastamaan melko paljon, koska ajokaverini alkoi jäädä jälkeen emmekä oikeastaan enää onnistuneet löytämään itsellemme sopivan vauhtista ryhmää. Sen jälkeen ajo muuttui selvästi raskaammaksi, kun suurin osa matkasta taittui ilman peesiapua. Loppumatka meni siis omalta osaltani käytännössä kevyesti rullaillen, ja ainakin ennätin nauttimaan matkasta koko rahalla. Kärsivällisyyttä toki hiukan koeteltiin, mutta päästiin kuitenkin melko tasaisesti etenemään koko matka.

Vaikka vauhti loppumatkasta hidastuikin selvästi, ei olo missään vaiheessa romahtanut. Olin onnistunut tankkaamaan tasaisesti koko matkan ajan, eikä varsinaista ”seinää” tullut vastaan. Se oli ehkä yksi suurimmista onnistumisistani koko suorituksessa. Matkan varrella pysähdyimme jokaisella huoltopisteellä täyttämään juomapullot, syömään ja pitämään pienet hengähdystauot, eikä omalla kohdallani lisäenergiaa huoltopisteiden lisäksi kulunut juurikaan vaikka sitä olinkin reilusti varannut mukaan.

Kun kyseessä on läpi yön pyöräily, ehtii matkan varrella luonnollisesti nähdä sekä auringonlaskun että -nousun ja pienen pimeän hetken niiden välissä. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli ehdottomasti auringonnousu. Varsinainen pimeys yöllä ei kestänyt kauaa, eikä ollut aivan säkkipimeä. Mutta kun yön pimeys vaihtui hiljalleen aamun ensimmäisiin valonsäteisiin näyttivät Saimaan maisemat uskomattoman kauniilta. Siinä hetkessä sitä tajusi, miksi tällaisiin tapahtumiin kannattaa osallistua. Kyse ei ole pelkästään kilometreistä tai keskinopeudesta, vaan koko kokemuksesta. Ja kokemus todellakin oli uskomaton!

Maaliin saapuessa olo oli ennen kaikkea helpottunut ja ylpeä. Takana oli 300 kilometriä pyörän satulassa ilman teknisiä murheita, rengasrikkoja tai muitakaan suurempia ongelmia. Ennen tapahtumaa mielessä pyöri monenlaisia ”mitä jos” -ajatuksia, mutta lopulta lähes kaikki sujui paremmin kuin olisin uskaltanut odottaa. Täytyy kuitenkin myös myöntää, että oikeastaan koko matkan ja maalissakin tuntui, että tekeminen oli helppoa ja mukavaa ja pieni pitkiin urheilusuorituksiin kuuluva kärsimys jäi täysin puuttumaan. Ja rehellisesti se hiukan kaivelee.

Saimaa Cycle Tour oli kaikin puolin upeasti järjestetty tapahtuma, ja ymmärrän hyvin, miksi niin moni palaa sinne vuosi toisensa jälkeen. Jos olet joskus miettinyt osallistumista, voin tämän kokemuksen perusteella kyllä lämpimästi suositella. Pitkä matka saattaa kuulostaa hurjalta, mutta hyvällä valmistautumisella, malttia vaalimalla ja tasaisella tankkauksella se on yllättävän paljon helpompaa kuin ehkä uskoisikaan.

Saimaa Cycle Tour ylitti omat odotukseni. Reitti oli upea, järjestelyt toimivat hienosti ja tunnelma oli koko tapahtuman ajan kannustava. Ja tiedättekö mitä? Saatoin heti tapahtuman jälkeen laittaa sisään myös ilmoittautumisen ensi vuodelle. Eli Saimaa Cycle Tour 2027 täältä tullaan!

Mitä pakkasin mukaan 300 kilometrin pyöräilyyn?

Yllättävän vähän, mutta oikeastaa kaikki tarpeellinen ja hiukan enemmänkin löytyi mukana. Alla olevan listan tavarat olin varannut mukaan reissuun, mutta sääennusteen mukaan nappasin pyörän kyytiin vain osan näistä. Tavoitteena oli varautua mahdollisiin yllätyksiin ilman, että pyörään kertyi turhaa painoa.

Minun pakkauslistani näytti tältä:

• Kypärä
• Pyöräilykengät
• Pyöräilyhanskat
• Pyöräilypaita
• Bibsit
• Irtohihat ja irtolahkeet
• Pyöräilylasit
• Etu- ja takavalo
• Tankolaukku
• Kaksi juomapulloa
• Elektrolyyttijauhetta
• Energiageelejä
• Jolloksia
• Sadehousut ja sadetakki
• Sykemittari ja sykevyö
• Henkilöllisyystodistus
• Perskindol
• Varasisäkumi
• Pumppu
• Rengasraudat

Huoltopisteitä oli matkan varrella niin hyvin, ettei mukaan tarvinnut pakata suuria määriä ruokaa tai juomaa. Pullojen täyttäminen onnistui helposti jokaisella huollolla, ja samalla tuli syötyä myös muuta tarjolla ollutta evästä.

Muutama vinkki ensimmäiseen pitkän matkan pyöräilyyn

Jos voisin antaa muutaman neuvon ensimmäistä pitkää pyöräilytapahtumaa suunnittelevalle, ne olisivat nämä:

1. Muista syödä ja juoda ajoissa.
Älä odota, että nälkä tai jano yllättää. Säännöllinen tankkaus pitää energiatason tasaisena ja tekee ajamisesta huomattavasti mukavampaa.

2. Hyvä ajoryhmä on kullanarvoinen.
Peesissä ajaminen säästää valtavasti energiaa. Jos löydät omaan vauhtiisi sopivan porukan, kannattaa siitä pitää kiinni mahdollisimman pitkään.

3. Älä lähde liian kovaa.
Vaikka ensimmäiset kilometrit tuntuvat helpoilta, 300 kilometriä on pitkä matka. Tasainen vauhti palkitsee loppumatkasta.

4. Testaa kaikki etukäteen.
Varusteet, ravinto ja pyörän säädöt kannattaa kokeilla jo harjoituslenkeillä. Pitkä tapahtuma ei ole paras paikka huomata, ettei jokin toimikaan odotetusti.

5. Nauti matkasta.
Toki aikaa voi tavoitella, mutta ainakin itselleni yksi tapahtuman parhaista puolista oli tunnelma. Ja omalla kohdallani upea tunnelma paikkasi hiukan kaivelemaan jäänyttä keskinopeutta. Upeat maisemat, kannustavat vapaaehtoiset ja muut pyöräilijät tekevät kokemuksesta paljon enemmän kuin pelkän 300 kilometrin suorituksen.

Saimaa Cycle Tour oli ehdottomasti yksi tämän kesän kohokohdista! Nyt on hetki huilata ja alkaa pikkuhiljaa miettiä, mikä mahtaisi olla seuraava haaste.