Meidän jouluperinteet – LUUKKU 23
Olen rakastanut joulua niin kauan kuin muistan. Jo lapsuudessa olin meidän perheen ”jouluttaja” ja aina mukana jouluvalmisteluissa. Vielä nykyäänkin aloitan joululaulujen kuuntelemisen jo hyvissä ajoin marraskuun puolella. Joululaatikot löytyvät pakkasesta ajoissa, lahjat ja ostoslistat ovat valmiina reilusti ennen jouluaattoa ja koko joulukuu on yhtä fiilistelyä. Rakastan joulun tunnelmaa, herkkuja sekä lahjojen miettimistä ja antamista läheisille. Paketoimisesta puhumattakaan!
Kuten varmasti monella muullakin, myös minulla on omat suosikkiperinteeni, joita haluan vaalia ja opettaa omille lapsilleni. Yksi ihanimmista asioista lasten saamisen jälkeen onkin ollut se, että olemme saaneet luoda juuri meidän perheen omat jouluperinteet – sellaiset, joita on ihana toistaa vuodesta toiseen. Ja samalla on jotenkin ihanan kutkuttava ajatus, että meillä on juuri nyt käsissämme ne joulut, jotka lapsemme tulevat muistamaan ”lapsuuden jouluina.”
Millaisia perinteitä omaan jouluuni sitten kuuluu?
Jouluaattona olen usein meidän perheestä se aamuvirkku, joka herää ennen muita. Ellei malttamattomat lapset herää jo innokkaina jouluaattoon. Joka tapauksessa aamu alkaa usein aikaisin, kuten meillä yleensäkin. Yleensä kuitenkin nautin siitä, että saan aloittaa aattoaamun hyvissä ajoin ja muiden vielä nukkuessa suunnata treenaamaan. Aattoaamun treeni hiljaisella salilla on itselleni täydellinen tilaisuus nauttia hiljaisuudesta ja valmistautua päivään. Aamuisin lapsia odottaa myös kuusen alla yksi yhteinen paketti. Se sisältää yleensä kirjan tai pelin, jonka parissa aattoaika kuluu mukavasti yhdessä. Tämä on ollut ihana tapa rauhoittaa aamua ja virittäytyä joulun tunnelmaan.
Aikaiseen lounasaikaan mennessä riisipuuro on jo valmiina, ja nyt jo toista joulua ohjelmassa on ollut joululounaan sijaan niin sanottu puurobuffa. Tarjolla on joulupuuroa monenlaisten lisukkeiden kanssa: suklaalevitettä, ruskistettua voita, haudutettuja omenoita ja muita herkkuja fiiliksen mukaan. Tämä on ollut yllättävän pidetty ja rento ratkaisu, joka sopii aattopäivään täydellisesti.
Päivällä usein päiväuniaikaan lämmitetty joulusauna on yksi meidän tärkeimmistä jouluperinteistä. Saunassa käydään jo päivällä, ja sen jälkeen ehkä hiukan laittaudutaan ja valitaan siistit vaatteet illan juhlintaa varten. Joskus jouluaattona lämmitetään myös palju, johon tosin usein mennään vasta illemmalla lahjojen avaamisen jälkeen. Tämän jälkeen syödään jouluruoka, joka on meidän perheessä monipuolinen ja pitää sisällään perinteiset joululaatikot, kinkkua, tänä vuonna myös joulukanaa sekä kalaa muutamassa eri muodossa.
Lahjojen avaaminen on tietysti aina kuulunut meidän jouluun. Iltapäivällä saapuu lasten kovasti odottama joulupukki, joka tuo mukanaan lahjoja. Lahjojen avaaminen on lapsille usein aaton kohokohta, ja Lahjat avataan nyt rauhassa kotona aattoiltana, joulupukkia odotellen.
Aattoilta vietetään rauhallisesti perheen kesken kotona. Tutkitaan yhdessä lahjoja, puetaan uudet yöpuvut päälle ja herkutellaan pipareilla, juustoilla ja glögillä. Tunnelma on lämmin ja kiireetön. Onko olemassa mitään parempaa?
