IKÄVIMMÄT KOMMENTIT ÄITIYDESTÄ – MIKSI ÄITI ON ÄIDILLE SUSI?
Lasten saaminen ja vauvavuosi tuntuvat toisinaan aiheuttavan jos jonkinmoista toimintatapojen kyseenalaistamista tai ikäviä kommentteja äitejä kohtaan. Jos ei lähipiirissä, niin ehkä somessa. Tunnutaan tietävän paremmin, tai koetaan muuten vain parhaaksi varoittaa hyvin sujuvan arjen keskellä äitiä mahdollisista tulevista haasteista. Tiedättehän, ”odotapa vaan kun..”. Odotapa vaan kun tulee hampaita, tiheän imun kausia, hulinoita, unitaantumia, uhmaikää, opitaan kääntymään, ryömimään, liikkumaan. Lista on loputon. Ja jos ei nämä vielä aiheuta harmaita hiuksia, niin odotapa vaan kun lapset pääsevät teini-ikään, sittenhän sitä vasta saa olla sydän syrjällään huolesta heidän mennessä omia menojaan. Entäs syökö teidän lapsi soseita? Lapsihan on niin pieni että kyllä se on perunaa annettava! Nukutteko perhepedissä? Kannattaisi nukuttaa omaan sänkyyn, muuten se nukkuu vielä rippikoulussakin vieressä. Ja kyllähän nyt olisi jo korkea aika antaa lapsi hoitoon, muuten hän ei ikinä totu olemaan muiden kuin omien vanhempiensa huolehdittavana. Kuulostaako tutulta?
Kyselin instagramissa seuraajiltani ajatuksia ja kokemuksia tämän aiheen tiimoilta, ja asiasta oli myös keskustelua muiden äitien kanssa. Valtaosa koki kokeneensa jossain määrin omien toimintatapojensa tai voimavarojensa kyseenalaistamista joko somessa tai läheisten toimesta. Mielestäni on surullista, etenkin mikäli äidin voimavarojen kyseenalaistaminen tapahtuu läheisten toimesta. Turhan syyllistämisen ja pahan mielen aiheuttamisen sijaan voisi olla tehokkaampaa keskittyä siihen, kuinka tämän äidin voimavaroja voitaisiin lisätä. Voisitko kenties olla jotenkin avuksi? Tarjota hetken omaa aikaa, tukea arkeen tai vaikkapa vain olla läsnä ja kuunnella syyllistämisen sijaan? Osa äideistä jopa koki, että heidän raskausuutisiaan ei otettu ilolla vastaan, vaan jopa kyseenalaistettiin tulevan äidin pärjäämistä etukäteen. Järkyttävää!
Lue myös: Epäsuositut mielipiteeni – Äitiys
Mitä sosiaalisen median äitigenreen tulee, tuntuu toisten toimintapoja kohtaan hyökkääminen ikävällä asenteella esimerkiksi erilaisissa vauvaryhmissä olevan aivan liian helppoa. Mikä ajaa äidit kommentoimaan toiselle ilkeästi? Itse olen onneksi suuremmilta somemyrskyiltä välttynyt, enkä ole juurikaan saanut tuntemattomilta kyseenalaistusta äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Lähtökohtaisesti itse ainakin haluan uskoa, että jokainen on paras mahdollinen äiti omalle lapselleen, ja toimintapoja eri asioissa on varmasti yhtä monia kuin on perheitäkin. Äitiyden ei tarvitse olla kilpailu. Miksi siis kyseenalaistaa negatiiviseen sävyyn muiden valintoja tai tapoja toimia?
Parhaimmillaan sosiaalinen media, kuten kaikki kanssakäyminen toisten samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa kuitenkin tarjoaa helpon mahdollisuuden vertaistukeen, ja rakentaviin keskusteluihin joiden avulla omaa näkemystä on helppo laajentaa. Äideillä olisi niin paljon opittavaa toisiltaan, kun vain näillä keskustelupalstoilla ja kaikissa sosiaalisissa tilanteissa osattaisiin käyttäytyä. On surullista, että osa äideistä kokee ettei välttämättä uskalla hakea vertaistukea muilta, kun pelkää tuomituksi tulemista. On helpompi olla vaiti, ja painia ongelmiensa kanssa yksin. Kumpuaako tämä jonkinlainen paremmuuskilpailu epävarmuudesta? Ymmärrän, että äitiydessä etenkin ensimmäisen lapsen kanssa ollaan todella uuden äärellä, ja sitä kautta ollaan ehkä hiukan epävarmoja. Mutta siitä huolimatta olisi tärkeää ajatella myös hieman omaa napaa pidemmälle. Lyttäämällä tai syyllistämällä toista kun et voita itse mitään, päinvastoin. Toki asioilla on aina, myös tässä tapauksessa kaksi puolta. Toisinaan ihmiset oikein tarkoituksella haluavat triggeröityä hyväntahtoisista keskusteluyrityksistä, ja omaa kantaa lähdetään heti agressiivisesti puolustamaan ainoana oikeana tapana toimia. Ja taas jäi käyttämättä oiva tilaisuus oppia uutta ja avartaa omaa näkemystään.
Koitetaanhan siis yhdessä tehdä vanhemmuudesta vähemmän kilpailuhenkistä ja asettaa vähemmän suorituspaineita sekä itsellemme, että muille. Ollaan armollisia, sekä omia voimavaroja että kanssavanhempia kohtaan. Ollaan valmiita tarkastelemaan asioita muistakin näkökulmista, kuin vain siitä omasta absoluuttisen oikeasta. Peace and love, äidit.
Seuraa meitä myös Instagramissa
